ALOITTAVAN KIEKKOPERHEEN OPAS

Yleistä

Yleistä joukkuetoiminnasta

Jääkiekko on joukkueurheilua, joka vaatii kaikkien panosta. Pelaajat toki harrastavat, mutta myös kotijoukkojen tuki ja osallistuminen joukkueen toimintaan on erittäin tärkeää. Käydään tässä pienessä oppaassa läpi yleisimpiä pelaajaan ja joukkueen toimintaan liittyviä asioita. Oppaassa on tiivistetysti tärkeimpiä asioita jääkiekon harrastuksen aloittamiseen, sekä pelaajalle, että lasten huoltajille.

Pelaaja osana joukkuetta

Pelaajan tärkein tehtävä on osallistua harjoituksiin ja peleihin. Ole ajoissa paikalla ja tule treeneihin hyvällä fiiliksillä. Väsynyt, nälkäinen tai kiukkuinen pelaaja ei jaksa harjoitella/pelata keskittyneesti. Pelaajan kanssa tulee tarkistaa ennen harjoituksia tarvittavat varusteet yhdessä vanhempien/huoltajien kanssa. Hyvät käytöstavat ja toisten kunnioittaminen ovat pelaajan perusarvoja. Kannusta kaveria kentällä! Kiusaaminen ei kuulu jääkiekkoon ja sille on nollatoleranssi. Pelaajalle tulee muistuttaa, että hän edustaa seuraa/joukkuetta myös harrastuksen ulkopuolella ja hyvät käytöstavat tulee näkyä myös siellä.

Pelaajan arki

Pelaajan arki koostuu koulusta, harjoittelusta, peleistä ja vapaa-ajasta. Terveellinen ravinto ja lepo on perustana sille, että koulu ja harjoittelu sujuu ja on mielekästä. Harjoittelussa on tärkeä muistaa, että jokainen kehittää ensisijaisesti itseään ja yrittää tehdä parhaansa. Kehitys on hidasta ja vaatii aikaa ja malttia. Pelaajalle on annettava aikaa oppimiseen ikävaiheen mukaisesti.

Joukkueen valmentajat ja huoltajat huolehtivat käytännön toiminnasta ja harjoitusten kokonaisvaltaisesta pyörittämisestä. Toimihenkilöille on taattava työrauha harjoituksissa ja pelitapahtumissa.

Kannustaminen kuuluu kaikille!

Kotiväen tehtävät

Kuljeta, kustanna ja kannusta toimii hyvänä perustana, mutta joukkueen toiminta vaatii myös toimihenkilöitä ja peleihin toimitsijoita. Turnaukset, varainkeruu ja muut tapahtumat tarvitsevat vapaaehtoisia toimijoita. Tarvitsemme teitä kaikkia, ja jokainen voi osallistua omalla panoksellaan.

Joukkueen toiminta

Joukkueen toimijat

Jääkiekkojoukkueen toimintaan liittyy paljon toimijoita. Seuralla on oma henkilöstö, joka tukee ja ohjaa joukkueen toimintaa. Joukkueen toimintaa pyörittää keskeisesti toimihenkilöt. Joukkueenjohtaja on koko toiminnan johtaja. Vastuuvalmentajan ja apuvalmentajien vastuuna on valmennuksen suunnittelu ja toteutus, sekä myös pelaajien kehityksen seuranta. Huoltajat pitävät huolta joukkueen varusteista ja pelaajien arjen sujuvuudesta, sekä pelaajista kopissa ja kentällä. Rahastonhoitaja on vastuussa joukkueen taloudesta. Pelitapahtumiin ja omiin turnauksiin tarvitaan toimihenkilöitä, jotka ovat vanhemmista koostuva vapaaehtoisten joukko. Kustannusten pitäminen kohtuullisella tasolla, vaatii vapaaehtoisten toimitsijoiden tekemistä pelitapahtumissa. Hyvänä tapana toimia, on tehdä kiertävä lista ja jakaa toimitsijatehtävät, sillä tavalla kaikille perheille tasapuolisesti.

Joukkueen toimiva arki

Joukkueen arjen toiminta vaatii kokonaisvaltaista ja yhteisöllistä osallistumista pelaajilta perheineen. Pelaajien on oltava ajoissa paikalla oikeassa paikassa harjoituksissa ja pelitapahtumissa. Kimppakyyditykset helpottavat harjoituksiin ja peleihin pääsyä. Oikeat varusteet pitää olla mukana ja ehjät. Perheet tarkistavat varusteiden kunnon säännöllisesti. Huoltajilta saa apuja oikean kokoisten varusteiden valintaan. Pelitapahtumissa toimitsijat kokoontuvat ajoissa yhteen ja käyvät läpi pelin kulun, sekä vaadittavat tehtävät. Varainkeruu on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa joukkueen yhteisen kassan kerryttämiseksi. Jokainen voi osallistua joukkueen some päivityksiin, mutta olisi suositeltavaa, että joukkueella olisi somesta vastaava henkilö. Näkyvyys somessa houkuttelee mahdollisia sponsoreita, sekä pelaajia joukkueeseen. Harjoituksista ja peleistä jää myös mukava muisto kaikille.

Joukkueelle on hyvä perustaa whatsapp -ryhmät. Perheille yleinen kanava. Toimihenkilöille ja huollolle omansa, joissa voi käydä yksityiskohtaista keskustelua toimintaan liittyen. Yleistä kanavaa käytetään vain tiedottamiseen. Perheet voivat halutessaan perustaa ns. fanikanavan, jossa voi keskustella vapaammin, näin ei ruuhkauteta muita kanavia ja viestintä pysyy selkeänä.

Pelaajan varusteet

Kaikki varusteet pitää olla hyvin suojaavia ja näin myös turvallisia varusteita jääkiekon harrastamiseen. Ristikolla tai kasvot peittävällä visiirillä suojattu kypärä on juniorijääkiekkoilijan tärkein varuste ja se pitää olla CE-hyväksytty. Myös kaulasuoja pitää olla CE-hyväksytty varuste. Huoltajat antavat lisätietoa varusteiden valinnassa. Lisätietoa löytyy myös esimerkiksi jääkiekkoliiton sivuilta. Varusteissa suositaan kierrätystä ja aloittavan junioripelaajan kohdalla käytettyjä varusteita kustannusten minimoimiseksi. Tärkeintä varusteissa on se, että ne ovat oikean kokoiset ja ehjät. Liian pienet, suuret tai rikkinäiset varusteet hankaloittavat harjoittelua, eivätkä suojaa tarvittavalla tavalla pelaajaa. Varusteiden hankinnassa kaikkein edullisimmat tai kaikkein kalliimmat eivät ole optimaalisin vaihtoehto. Lapsen kasvaessa ja kehittyessä, voidaan väärän kokoisilla varusteilla pahimmillaan aiheuttaa turhia loukkaantumisia. Varusteiden hankinnassa kannattaa keskustella myös urheiluliikkeiden ammattilaisten kanssa, vaikka hankkisikin varusteet käytettynä/kierrätettynä jostain muualta. Myös joukkueen sisällä voi olla yllättävän paljon tietoa varusteiden hankintaan liittyen. Kannattaa olla siis utelias ja kysyä.

Hankittaessa varusteita ota huomioon, että Ice Forcen kypärien, housujen ja hanskojen väri on musta.

Varusteiden valinta ja koot

Kenttäpelaajan varusteiden valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota pelaajan ikään. Aloittavan junioripelaajan kasvu on huimaa ja varusteet jäävät todella nopeasti pieneksi. Kauden päätteeksi viimeistään on hyvä aina tarkistaa varusteiden koko ja kunto. Kauden aikana on hyvä myös tarkkailla varusteita kunnon ja koon puolesta. Luistimet tulisi olla sopivat. Kasvuvaraa ei pidä huomioida luistimissa, koska muuten luistin ei tue jalkaa ja nilkkaa riittävästi. Luistimien hankinnassa kannattaa konsultoida ammattimyyjiä urheiluliikkeissä.

Luistimissa on paljon vaihtoehtoja. Uusimmat ja kalliimmat ovat monesti nilkan osalta liian jäykkiä, eikä se auta lapsen omaa nilkkaa vahvistumaan ja saattaa rajoittaa nilkan luonnollista liikerataa. Luistimet pitää myös teroituttaa ennen kuin menee jäälle. Monet urheiluliikkeet teroittavat luistimia, mutta myös Kivikon jäähallissa toimiva Teräpiste osaa teroituksen.

Liian isot varusteet saattavat myös liikkua paikaltaan harjoitellessa ja silloin ne eivät suojaa pelaajaa oikein. Joustava sukkateippi auttaa, silloin kun varuste liikkuu paikaltaan. Myös treenisukat/pelisukat voi teipata tiukemmin paikalleen. Teipatessa pitää muistaa välttää lihaksen päältä teippaamista. Liian pienet varusteet tekevät saman, mutta myös haittaavat luonnollisia liikeratoja.

Sporttidivarit ja kiekkokirppikset ovat hyviä valintoja aloittavan pelaajan varusteiden hankintaan. Starttipaketit ovat monesti myös hyviä alkuun. Jääkiekkoliiton sivuilta löytyy hyvää materiaalia varusteiden oikean koon arvioimiseen. Eri valmistajilla on pieniä eroja, joten kannattaa sovittaa, ennen kuin ostaa.

Mailan valinnassa suositaan aloittelijan mailaa. Kalleimmat komposiittimailat eivät vielä tuo lisäarvoa aloittavalle pelaajalle. Syöttö ja laukaisuharjoittelu, sekä pelit onnistuvat myös edullisemmalla vaihtoehdolla.

Perusajatuksena voidaan pitää, että varusteet ovat sopivat. Istuvuus on hyvä. Suojaus on oikeanlainen ja luistimet oikean kokoiset.

Joukkueen toimihenkilöt

Joukkueenjohtaja

Joukkueenjohtajan (jojo) rooli on joukkueen toiminnan kannalta tärkein. Ilman häntä joukkuetta ei voi perustaa. Jojo toimii kokonaisvaltaisesti joukkueen ytimessä ja hallinnollisesti johtaa koko joukkuetta. Jojon tehtävät voidaan tarvittaessa pilkkoa ja nimetä niin sanottu pelijojo, joka hoitaa peleihin liittyviä käytännön asioita. Pelijojo vähentää varsinaisen Jojon kuormitusta ja helpottaa muun arjen pyörittämistä.

• toimii joukkueen managerina

• toimii yhdyshenkilönä seuran, liiton ja muiden joukkueiden suuntaan

• toteuttaa kauden toimintasuunnitelman

• vastaa joukkueen taloudesta rahastonhoitajan kanssa

• vastaa pelaajasopimuksista

• järjestää pelit ja turnaukset

• pelaajien lisenssien ja vakuutusten sekä lääkärintodistusten valvonta

• varainhankinnan koordinointi

• huolehtii tuomarit peleihin

• huolehtii toimitsijat pelitapahtumiin

• tukee ja motivoi pelaajia, sekä vanhempia joukkueen toiminnassa

• huolehtii, että valmennus saa työrauhan.

• huolehtii treeni ja pelitapahtumien aikatauluista

• toimii yhdyshenkilönä valmennuksen ja vanhempien välillä

Rahastonhoitaja

Rahastonhoitaja on taloudesta vastaava henkilö. Kaikki joukkueen maksuliikenne kulkee rahurin kautta. Rahastonhoitaja toteuttaa yhdessä jojon kanssa joukkueen budjetin ja seuraa sen toteutumista. Rahastonhoitaja on myös tiiviissä yhteistyössä seuran taloudenhoitajaan kanssa. Joukkueen taloudellisen toiminnan kannalta rahastonhoitaja on yhtä tärkeä kuin joukkueenjohtaja.

• huolehtii joukkueen budjetista

• huolehtii pelaajien maksuliikenteestä

• huolehtii joukkueen maksuliikenteestä seuraan päin

• huolehtii joukkueen maksuista turnauksiin ja muihin tapahtumiin

• toimii tiiviissä yhteistyössä jojon kanssa

Valmentaja

Valmennus koostuu yleensä vastuuvalmentajasta ja apuvalmentajista. Vastuuvalmentaja on osana joukkueen jorya. Valmennus suunnittelee ja toteuttaa kauden, tehden valmennussuunnitelman. Myöhemmässä ikävaiheessa mukaan saatetaan ottaa myös erillisiä pelipaikkakohtaisia valmentajia kuten maalivahtivalmentaja.

• vastuuvalmentaja vastaa koko joukkueen valmennuksesta

• (apu)valmentajat toimivat apukäsinä kentällä

• valmennus suunnittelee ja toteuttaa harjoitukset

• valmennus ohjaa pelitapahtumia vaihtoaitiosta ja vastaa peluutuksista

• valmennus seuraa pelaajien kehitystä ja antaa oikeanlaista haastetta pelaajalle

• valmennus toimii yhteistyössä jojon kanssa pelitapahtumien järjestämisestä

• valmennus nimeää pelaajat peleihin ja muodostaa kentälliset peleihin

Huoltaja

Huoltaja toimii joukkueessa käytännön arjen pyörityksen keskiössä. Huoltajan vastuulla on varusteiden lisäksi pelaajien hyvinvoinnin valvonta joukkueen tapahtumissa. Huoltaja seuraa ja valvoo varusteiden asiallisuutta ja kuntoa. Huoltaja toimii yhteyshenkilönä perheisiin pelaajan varustehankintojen osalta.  Huoltaja toimii tiiviissä yhteistyössä jojon, valmennuksen ja rahurin kanssa muodostaen näin yhdessä joukkueen johtoryhmän (jory). Varusteiden hankinta ja budjetointi on myös yksi huoltajan tehtävistä. Osaamisen karttuessa, luistinten teroitus, sekä varusteiden korjaus voivat myös kuulua huoltajan tehtäviin.

• vastaa joukkueen varusteista (työkalut, ea-tarvikkeet yms.)

• huolehtii joukkueen pelaajista

• seuraa pelaajien toimintaa pukukopissa ja kentällä

• huolehtii harjoituksissa ja peleissä pelaajien nesteytyksestä

• huolehtii kuivauskopin siisteydestä, sekä järjestyksestä

• toimii joukkueen ensiapuvastaavana

• koordinoi tarvittaessa kuljetuksia jojon kanssa

• opastaa ja auttaa pelaajia pukukopissa ja vaihtoaitiossa

• opastaa vanhempia varusteiden hankinnassa

• teroittaa luistimet (jos on teroituskone käytössä joukkueella)

• huoltaa varusteita mahdollisuuksien mukaan

Pelitapahtumat ja turnaukset

Aloittava jääkiekkojoukkue on yleensä U7/U8 ikäluokkaa jolloin pelaajat ovat noin 6–7-vuotiaita. Tässä iässä ei vielä osallistuta jääkiekkoliiton sarjapeleihin. Jojo/pelijojo järjestää tarvittaessa pelitällejä muiden seurojen ikäryhmäjoukkueita vastaan. Joukkueen vastuuvalmentaja on pelien koordinoija. Vastuuvalmentaja seuraa joukkueen pelaajien kehitystä ja kun joukkue on valmis, aloitetaan pelien sopiminen.

Jojo tai pelijojo sopii vastustajan kanssa pelitällit. Osallistujia voi olla joko kaksi, tai useampi joukkue. Peliaika ja joukkueiden määrä riippuu käytettävästä jääajasta. Pelit ovat joukkueen suola ja sokeri. Harjoitukset valmistajat pelaajia toimimaan joukkueena ja pelaamaan joukkueena.

Pelitällit sovitaan yleensä vastavuoroisesti. Kotipelin jälkeen pyritään menemään vierasotteluun vastustajan järjestämään tapahtumaan.

Turnaukset ovat jääkiekkojoukkueilla hyvän mielen pelitapahtumia ja yleensä niitä järjestetään varainkeruuhankkeina. Turnaukset eivät alkuvaiheessa ole monen päivän tapahtumia, vaan ne pyritään järjestämään yksipäiväisinä. Lähellä oleviin turnauksiin on järkevämpi lähteä, kustannukset ovat pieniä ja pelaajat saavat peleissä paljon peliaikaa.

Jääkiekkoilijan varusteopas (Suomen jääkiekkoliitto)

Finhockey.fi

Suomisport